Minä, Iida Rytkönen!
26 vuotias Kuopiolainen. Peruskoulun jälkeen opiskellut Maatalousalan perustutkinnon (2011-2014) erikoistuen hevostalouteen. Sen jälkeen työskennellyt lypsykarjan parissa muutaman vuoden, sivussa myös hevostallilomituksia. Ratsastuksenohjaajatutkinto vuosina 2017-2018. Väliin hieman töitä ratsastuskoululla ja nyt työskennellut muutaman vuoden ratsastusterapia-avustajana vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ratsastusterapiassa.
Hevostaustaa?
No se taisi olla vuosi 2006 kun nuorena tyttönä hevoset ja ratsastus alkoi kiinnostaa. Siitä asti säännöllisesti koko ajan hevosten kanssa jossakin muodossa. Muutama ylläpitohevonen tuntiratsastelun ohella. 2010 sain ensimmäisen oman hevoseni nimeltään Carlo II, tutummin Kalle. Sen kanssa harjoittelua mitä hevosen omistaminen on, hetki tämän jälkeen saimme tallin pihaan ja kaveriksi ostettiin nuori shetlanninponi Metty's Venla. Venla osottautui myöhemmin ravipuolelle lahjakkaaksi ja se myytiin ravikotiin. Sittemmin Kallen kaverina oli kokeilussa pari hevosta. Kauppakirja tehtiin keväällä 2011 welsh sec. A -orista nimeltä Wikners Rodrigo. Tästä varmasti muutama ihminen minut tunnistaa kun aikanaan blogia yhteisestä matkasta Rodin kanssa pidin. Kalle sai syksyllä 2012 upean uuden kodin ja samoihin aikoihin pihaan saapui vuotias ponitamma Hope's Chokotoff eli Hani. Opiskelujen alettua Hani ja Rodi muuttivat mukaani täyshoitotalliin. Kuitenkin vanhempien muuttuneen elämäntilanteen takia jouduin päättämään kummanko pidän, kun varaa ei ollut kahteen vaikka kovasti töitä koulun ohella yritin tehdä. Niimpä Hani lähti uuteen kotiin. Ehdin kuitenkin jo vähän päästä harjoittelemaan asioita nuoren hevosen kanssa.
Rodista täytyi luopua kesän lopussa 2014 kun hampaat loppuivat ja syöminen ei enää onnistunut. Rodi jätti kuitenkin 15 upaa jälkeläistä tähän maailmaan. Hienon hieno matka taitavan ponin kanssa. Ei kauaa mennyt kun sain vuokrata tinker-shire -risteytystä Nessiä, Käpälämäen Doneshia. Nessi oli tasoa puska mutta yhdessä opiskeltiin lisää asioita. 2015 syksyllä sain Hanin hetkeksi takaisin, koulutukseen. Liikuttelin Nessiä ja Hania, kunnes Nessi myytiin uuteen kotiin ja Hanin kanssa myös muutettiin toisaalle. Hani kehittyi hienosti ja ennen kotiinlähtöä oli monta taitoa rikkaampi.
Sitten pääsinkin ihan todenteolla opiskelemaan hevosia ensin Pudasjärven yksikössä, josta vuodeksi siirryin Hingunniemeen. Paperit sain keväällä 2018 ja nuina parina vuonna kun pääsin ammattillisesti syventymään hevosiin, niin kiinnostus laajakatseisesti kasvoi hevosalaa kohtaan.
Tilanne nyt?
Työskentelen todella mielenkiintoisessa hevosalan työpaikassa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ratsastusterapiaa seuratessa ja sen parissa työskennellessä on tullut moneen arkiseen asiaan eri näkökulmia. Olen oppinut ihmisistä paljon mutta niin myös hevosista. Vastaan hevosten hyvinvoinnista huolehtimalla niiden liikunnasta terapioiden ohella, jotta ne pystyy suorittamaan niiltä vaaditut tehtävät. Olen myös saanut kouluttaa yhden ratsun terapiakäyttöön, joka on ollut mielenkiintoista. Palkitsevaa nähdä ruuna tänä päivänä työssä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti